USEIN ESITETTYJÄ KYSYMYKSIÄ

Miksi radalla ei saa kulkea tai leikkiä, vaikka yhtään junaa ei ole lähistöllä?

Miksi on kiellettyä ylittää rata muualta kuin tasoristeyksestä myös silloin, kun juna on riittävän kaukana tai se on pysähdyksissä radalla?

Saako tasoristeyksen kohdalle pysähtyneen junan ohittaa kiertämällä, vaunujen välistä tai alta kulkemalla tai kiipeämällä vaunujen yli?

Miksi ei voi vain luottaa siihen, että kuulee, jos juna on lähestymässä?

Miksi juna pysähtyy niin hitaasti?

Miksi rautatieaseman laiturialueella ei saa leikkiä tai esimerkiksi rullaluistella tai -lautailla?

Miksi rautatietunnelissa tai rautatiesillalla ei saa kävellä tai oleskella, vaikka siellä näyttäisi olevan riittävästi tilaa kiskojen vieressä?

Mitä vaarallista on siinä, että asettaa vaikkapa rahoja, kiviä tai muita esineitä radalle?

Mistä syystä kilpajuoksu junan vierellä tai sen edessä on kiellettyä?

Miksi junanvaunun päälle tai radan rakenteisiin ei saa kiivetä?

Mitä vaarallista on siinä, että heittää tai koskee ajolankoja jollakin esineellä?
Mistä tietää, mikä ylityspaikka on laillinen ja sallittu ja mikä laiton ja kielletty?

 

Miksi radalla ei saa kulkea tai leikkiä, vaikka yhtään junaa ei ole lähistöllä?
Junat ovat nopeita ja hiljaisia, eikä kukaan voi tietää milloin juna tulee. Aikataulutetut junat voivat kulkea etuajassa tai myöhässä. Lisäksi radalla liikkuu työkoneita ja tavarajunia, joiden aikatauluissa on tuntien joustovarat. Radan luvaton ylittäminen ja radalla oleskelu on myös laitonta – laki on säädetty suojelemaan ihmisten turvallisuutta, sillä törmäyksessä junan kanssa ihminen on aina häviäjä ja kuolemanvaarassa.

Miksi on kiellettyä ylittää rata muualta kuin tasoristeyksestä myös silloin, kun juna on riittävän kaukana tai se on pysähdyksissä radalla?
Junan etäisyyttä ja nopeutta on hyvin vaikea arvioida, ja yleensä se tulee kohti paljon nopeampaa kuin miltä näyttää. Lisäksi juna ei pysähdy yhtä nopeasti kuin esimerkiksi auto, eikä se voi väistää kiskoilta mihinkään. Pysähdyksissä oleva juna voi lähteä yllättäen liikkeelle.

Saako tasoristeyksen kohdalle pysähtyneen junan ohittaa kiertämällä, vaunujen välistä tai alta kulkemalla tai kiipeämällä vaunujen yli?
Ei koskaan. On odotettava, että juna lähtee taas liikkeelle, tai etsittävä toinen tasoristeys, josta ylittää rata. Pysähtynyt juna voi lähteä yllättäen liikkeelle kumpaan tahansa suuntaan, jolloin junan edessä, takana, alla tai vaunujen välissä oleva henkilö on vaarassa rusentua junan alle.

Miksi ei voi vain luottaa siihen, että kuulee, jos juna on lähestymässä?
Nykyiset sähköjunat eivät enää pidä juniin yhdistettävää ”klik-klok”-ääntä, vaan ne ovat todella hiljaisia. Lähestyvää junaa ei välttämättä kuule kun vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä.

Miksi juna pysähtyy niin hitaasti?
Raideliikenteessä junien metallipyörät kulkevat metallikiskoilla. Pyörien ja kiskojen välinen kitka on paljon pienempi kuin esimerkiksi tieliikenteessä, jossa auton kumipyörät ”purevat” hyvin tien asfalttiin. Juna ikään kuin ”liukuu” radalla. Lisäksi ilmiö on puhdasta fysiikkaa: tuhansien tonnien painoinen, suurella nopeudella etenevä kappale ei voi pysähtyä nopeasti, vaan se vaatii pitkän pysähtymismatkan.

Miksi rautatieaseman laiturialueella ei saa leikkiä tai esimerkiksi rullaluistella tai -lautailla?
Leikkivä henkilö voi tippua laiturilta junanradalle ja jäädä saapuvan junan alle. Laiturialueilla on osoitettu merkein tai maalatuin viivoin turvaetäisyydet kiskoista, joita tulee noudattaa.

Miksi rautatietunnelissa tai rautatiesillalla ei saa kävellä tai oleskella, vaikka siellä näyttäisi olevan riittävästi tilaa kiskojen vieressä?
Myös kulku rautatietunneleissa ja -silloilla on asiatonta liikkumista radalla ja siten laitonta. Junat ovat leveämpiä kuin raiteet, joilla ne kulkevat, ja kohti tulevan, liikkuvan junan leveyttä on vaikea arvioida. Lisäksi esimerkiksi reppu voi kulkijan huomaamatta tarttua ohikiitävään junaan, jolloin myös kulkija tempautuu junan alle.

Mitä vaarallista on siinä, että asettaa vaikkapa rahoja, kiviä tai muita esineitä radalle?
Junan osuessa esineeseen esine voi kimmota valtavalla nopeudella mihin suuntaan tahansa ja aiheuttaa vammoja sen asettajille tai syyttömille sivullisille. Esimerkiksi kivet eivät litisty, vaan kimpoavat arvaamattomasti ympäriinsä asettaen lähellä olevat suureen vaaraan. Pahimmassa tapauksessa radalla olevat esineet suistavat junan raiteilta, jolloin myös junan matkustajat joutuvat hengenvaaraan. Sivullisille aiheutuneet vammat sekä kalustolle koituneet vahingot voidaan määrätä vahingonaiheuttajan maksettavaksi. Lisäksi henkilö rikkoo lakia ja on hengenvaarassa, mikäli hän on niin lähellä rataa, että onnistuu asettamaan kiskoille jotakin.

Mistä syystä kilpajuoksu junan vierellä tai sen edessä on kiellettyä?
Ihminen ei pysty voittamaan junaa nopeudessa, eikä juna voi väistää ihmistä. Keskittyessään junaan juoksija saattaa myös kompastua ja kaatua radalle tai vahingossa työntää jonkun toisen junan alle.

Miksi junanvaunun päälle tai radan rakenteisiin ei saa kiivetä?
Vaunujen päälle tai radan rakenteisiin kiipeäminen on hengenvaarallista, ja se on laitonta. Sähköjännite vaunun päällä olevissa osissa sekä ajolangoissa ja niihin liittyvissä rakenteissa on yli satakertainen verrattuna kotitaloussähköön (25 000 V), eli se riittää aiheuttamaan kuoleman. Sähkö voi myös ”hypätä” valokaarena ilmavälin yli. Pahoja sisäisiä ja ulkoisia palovammoja sekä kuolettavan sähköiskun voi saada ilman, että edes koskee sähköosiin.

Mitä vaarallista on siinä, että heittää tai koskee ajolankoja jollakin esineellä?

Kyseinen leikki on hengenvaarallista. Ajolankoihin osunut esine, esimerkiksi rautatanko, voi sähköjännitteen voimasta räjähtää arvaamattomasti ja singota vaarallisia sirpaleita suurella nopeudella kaikkiin suuntiin. Heitetty esine voi myös palata bumerangina heittäjän päälle niin nopeasti, että heittäjä ei ehdi väistää sitä. Lisäksi sähkö voi käyttää esinettä ja sen heittäjää tai kannattelijaa virtapiirinä, eli sähkö voi kulkea (tai hypätä) salamannopeasti esineeseen ja esineestä ihmiseen aiheuttaen vaikeita palovammoja ja pahimmillaan kuoleman.

Liikuttaessa sähköradan läheisyydessä korkeiden esineiden, esimerkiksi ongenvavan, kanssa tulee varoa osumasta esineellä lähelle ajolankoja.


Mistä tietää, mikä ylityspaikka on laillinen ja sallittu ja mikä laiton ja kielletty?
Lailliset radan ylityspaikat on aina osoitettu merkein. Lisäksi tasoristeyksessä voi olla jokin varoituslaite – valot, äänimerkki, puomit – tai näiden yhdistelmä.

 

Seuraavat liikennemerkit kertovat tasoristeyksestä:


Rautatien tasoristeys
ilman puomeja

Rautatien tasoristeys,
jossa on puomit

Rautatien tasoristeyksen
lähestymismerkit

Vilkkuva punainen valo tai
vuorottain vilkkuvat punaiset
valot = Pysähdy

Vilkkuva valkoinen valo =
Tasoristeykseen ajamisen
säännöt* voimassa

*) Tieliikennelaki (267/1981), 7 §: Esteetön kulku junalle. Rautatien ylittäminen

Junalle on annettava esteetön kulku. Junalla tarkoitetaan tässä pykälässä jokaista rautatiekiskoilla kulkevaa laitetta.

Rautatien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tulossa. Kuljettajan on tällöin käytettävä sellaista nopeutta, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen rataa.

Rautatietä ei saa lähteä ylittämään, jos juna lähestyy taikka valo-opaste velvoittaa pysähtymään, erityinen ääniopaste kuuluu taikka puomi on alhaalla tai liikkuu. Tällöin on pysähdyttävä turvalliselle etäisyydelle radasta, ennen opastinta tai puomia. Kun rautatien saa ylittää, se on tehtävä viivyttelemättä.