Koulujen rautatieturvallisuusaineisto

OPETTAJAN FAKTAPAKETTI

RAUTATIEN YLITTÄMINEN JA TARKKAAVAISUUS

Mitä laki sanoo rautatien ylittämisestä?

Rautatien saa ylittää vain siihen tarkoitetuista paikoista eli tasoristeyksistä¹. Tasoristeyksellä tarkoitetaan tien ja radan risteystä, jossa tie ja rata kohtaavat samalla tasolla. Tasoristeyksestä kertovat liikennemerkit ovat tämän muistion lopussa. Tieliikennelain (3.4.1981/267) 7 §:ssä todetaan rautatien tasoristeyksen ylittämisestä seuraavaa:

”Junalle on annettava esteetön kulku. Junalla tarkoitetaan tässä pykälässä jokaista rautatiekiskoilla kulkevaa laitetta.

Rautatien tasoristeystä lähestyvän tienkäyttäjän on noudatettava erityistä varovaisuutta ja mahdollisista suojalaitteista huolimatta tarkkailtava, onko juna tulossa. Kuljettajan on tällöin käytettävä sellaista nopeutta, että ajoneuvon voi tarvittaessa pysäyttää ennen rataa.

Rautatietä ei saa lähteä ylittämään, jos juna lähestyy taikka valo-opaste velvoittaa pysähtymään, erityinen ääniopaste kuuluu taikka puomi on alhaalla tai liikkuu. Tällöin on pysähdyttävä turvalliselle etäisyydelle radasta, ennen opastinta tai puomia. Kun rautatien saa ylittää, se on tehtävä viivyttelemättä.”

 

Rautatien ylittämisessä ja tasoristeyskäyttäytymisessä ylittäjällä itsellään on suuri vastuu. Junalla ja muulla raideliikenteellä on aina etuajo-oikeus. Käytännössä veturinkuljettaja ei ehdi havaita radalla junan edessä olevia kulkijoita tarpeeksi ajoissa, jotta hän ehtisi pysäyttää junan. Junan nopeus voi olla suuri, jopa 200 km/h, jolloin se etenee noin 55 metriä sekunnissa. Lisäksi junan massa on hyvin suuri, esimerkiksi pitkä tavarajuna voi painaa jopa 3000 tonnia (3000 000kg). Kiskon pinnan ja junan pyörien välinen kitka on pieni, joten juna ei käytännössä pysähdy näkyvissä olevalla matkalla.

¹ Varsinaisten tasoristeysten lisäksi asemalaitureilla on laituripolkuja, joita ei tasoristeysten tapaan ole merkitty varoitusmerkeillä. Laituripolut ovat kuitenkin poistumassa ja yhä jäljellä olevat rinnastetaan tasoristeyksiin ylittäjän velvollisuuksien suhteen.

Junalla on aina etuajo-oikeus!

Rautatien ylittämisessä ja tasoristeyskäyttäytymisessä ylittäjällä itsellään on suuri vastuu. Junalla ja muulla raideliikenteellä on aina etuajo-oikeus. Käytännössä veturinkuljettaja ei ehdi havaita radalla junan edessä olevia kulkijoita tarpeeksi ajoissa, jotta hän ehtisi pysäyttää junan.

Raskas, nopeasti etenevä juna pysähtyy hitaasti

Junan nopeus voi olla suuri, jopa 200 km/h, jolloin se etenee noin 55 metriä sekunnissa. Lisäksi junan massa on hyvin suuri, esimerkiksi pitkä tavarajuna voi painaa jopa 3000 tonnia (3000 000kg). Kun vieä kiskon pinnan ja junan pyörien välinen kitka on pieni, juna ei fysiikan lakien mukaan käytännössä pysähdy näkyvissä olevalla matkalla. Junien normin mukainen pysähtymismatka on yleensä 600–1200 metriä riippumatta junan kulkunopeudesta tai massassa. Näkyvissä olevan matkan junan etenee usein muutamassa sekunnissa.

Törmäyksessä juna voittaa aina

Kiskoilla liikkuva juna ei luonnollisesti voi väistää kiskoilla olevaa estettä, vaan törmää siihen vääjäämättä. Kolarissa, jossa toisena osapuolena on juna tai pienempikin raiteilla liikkuva yksikkö, kuten veturi tai työkone, kevyen liikenteen edustaja tai autoilija on aina häviäjä. Lisäksi törmäys esimerkiksi auton kanssa voi olla veturinkuljettajalle kohtalokas, ja jos juna törmäyksen seurauksena suistuu raiteiltaan, seurauksena voi olla vakava junaonnettomuus, jossa myös matkustajien ja sivullisten henki on vaarassa.

Tarkkana tutussa paikassa – turvatekniikasta huolimatta

 

Ratojen turvallisuuden lisäämiseksi on tehty monia toimenpiteitä, joista ovat esimerkkeinä tasoristeysten varoitus- ja puomilaitteet (ts. laskeutuvat puomit, liikennevalot ja äänimerkit). Tekniikka ei kuitenkaan ole täysin pettämätöntä, eikä inhimillisiltä virheiltä voi välttyä. Käytännössä puomilaitoksen tekninen toimivuus on varmistettu niin monella tavalla, että useammin virheet sen toiminnassa johtuvat inhimillisestä tekijästä, esimerkiksi ilkivallasta tai unohduksesta.

Varoituslaitokset ja ylityspaikkojen tuttuus sekä junaliikenteen vähäisyys voivat johtaa väärään turvallisuuden tunteeseen, jolloin radan ylittämiseen ei enää kiinnitetä sen kummemmin huomiota ja varoituslaitoksiin luotetaan sokeasti. Varsinkin lapsille pitäisi kuitenkin jatkuvasti muistuttaa, että rautatien tasoristeyksen ylittäminen on keskittymistä ja tarkkaavaisuutta vaativa teko, vaikka se olisi kuinka jokapäiväistä.

Aikataulujen opettelu ei suojaa onnettomuusriskiltä!

Junien aikataulut voivat vaihtua ilman, että siitä erikseen tiedotetaan. Lisäksi tavarajunien aikatauluissa on tuntien joustovarat, joten junien kulkuaikoja eivät voi sivulliset tietää. Radoilla kulkee myös paljon työkoneita, päivystäjävetureita jne., jotka kulkevat nimenomaan silloin, kun muiden junien aikataulut antavat myöden. Tästä syystä tasoristeystä ylitettäessä täytyy aina tarkistaa erikseen, että juuri sillä hetkellä rataa pitkin ei lähesty kummastakaan suunnasta junaa tai muuta kulkuneuvoa. Kaksi- tai useampiraiteisilla rataosuuksilla täytyy varmistua siitä, että kaikki raiteet ovat varmasti vapaita. Varmistus täytyy tehdä siitä huolimatta, että juna juuri ohitti tasoristeyksen, sillä tulossa voi olla toinen juna.

Rautatien luvaton ylittäminen

Rautatien ylittäminen muualta kuin tasoristeyksistä on asiatonta liikkumista ratalinjalla ja siten lain mukaan rangaistava teko. Sen lisäksi se on vaarallista.

Radalla luvatta liikkuminen on kielletty. Liikkuminen rautatiealueella, kuten esimerkiksi ratapihalla tai ratapenkalla on aina luvanvaraista. Muusta kuin virallisesta radan ylityskohdasta radan ylittäminen on ehdottomasti kielletty. Asiaton oleskelu ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, jotka eivät ole yleisön käytettävissä, on kielletty ja rautatielain 85 §:n mukaan voidaan rangaista rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon.

 

Vain tasoristeys on turvallinen ylityspaikka!

Tasoristeyksissä ylittämisolosuhteisiin on kiinnitetty huomiota siten, että ylittäminen olisi mahdollisimman turvallista ja sujuvaa. Tasoristeysten kohdalla näkemäalue pyritään pitämään sellaisena, että juna on mahdollista havaita tarpeeksi kaukaa. Lisäksi tasoristeysten lankutuksia pyritään pitämään sellaisessa kunnossa, että ylittäminen sujuu nopeasti. Jos rautatie ylitetään luvattomasti muualta kuin ylittämistä varten luoduista paikoista, kukaan ei ole varmistanut, että näkemäalue on sellainen, että junan voi havaita tarpeeksi kaukaa ja ajoissa.

Laittomia ylityspaikkoja on usein mutkissa, mäissä tai muissa näkyvyydeltään huonoissa paikoissa, joissa juna voi yllättää rautatien ylittäjän. Laittomissa ylittämispaikoissa ei luonnollisesti ole ylittämistä helpottavaa lankutusta, joten ylittäminen vie pidemmän ajan. Kiskoihin ja pölkkyihin voi myös kompastua ja kiskon päälle astuessaan voi nyrjäyttää nilkkansa.

Radalla käveleminen on monissa paikoissa kielletty merkeillä. Monesti ihmiset ajattelevat, että sillä tarkoitetaan vain radan suuntaisesti kävelemistä. Radan poikki kulkeminen on kuitenkin yhtä kiellettyä.

TARKKANA TASORISTEYKSESSÄ

 

Tasoristeystä ylitettäessä on syytä noudattaa suurta varovaisuutta ja tarkkaavaisuutta. Tasoristeys ei ole suojatie! Vastuu radan turvallisesta ylittämisestä on ylittäjällä itsellään.

Tasoristeyksessä toimiminen

• Vauhtia täytyy vähentää jo hyvissä ajoin ennen tasoristeystä, ja ennen tasoristeystä täytyy pysähtyä.

  Huom! Tämä koskee myös autoilijoita! Lapsia on monesti ollut osallisina tasoristeysonnettomuuksissa autojen matkustajina.
• Pyöräilijöiden on syytä laskeutua satulasta ja taluttaa pyörä tasoristeyksen yli.

Ylittämistilanteessa havainnointi on erityisen tärkeää, jotta lähestyvä juna ei jää ylittäjältä huomaamatta:

• Kaikki aistihavaintojen tekemistä haittaavat tekijät täytyy minimoida, mm. ottamalla korvakuulokkeet pois korvista ja lopettamalla puhelu ennen tasoristeykseen saapumista.

• Ennen ylittämistä täytyy katsoa molempiin suuntiin, ja mikäli raiteita on useita, katsotaan molempiin suuntiin ripeästi ennen jokaista raidetta.

Ylittämistilanteissa ja kaikkialla, missä sähköradan rakenteet ja ajolangat ovat lähellä, täytyy varmistua siitä, ettei mikään esine ole niin korkea, että se ulottuu lähelle jännitteisiä osia. On huomattava, että esineen ei tarvitse varsinaisesti edes koskea jännitteisiin osiin − jo liian lähelle joutuminen riittää kuolettavan sähköiskun saamiseen. Kesäisin on sattunut sähköiskuonnettomuuksia esimerkiksi ongenvapojen kanssa.

Tasoristeyksen varoituslaitteet

Puomeilla varustetuissa risteyksissä tulisi puomeista huolimatta varmistua aina itse siitä, että junaa ei ole tulossa. Puomilaitos tai muut varoituslaitteet saattavat olla epäkunnossa tai jostain syystä pois toiminnasta, vaikka tämä onkin erittäin harvinaista.

Puomit

Laskeutuva puomi tarkoittaa, että juna on tulossa. Alhaalla olevia tai laskeutumassa olevia puomeja ei saa missään tapauksessa alittaa, ohittaa tai kiertää. Jos tasoristeyksessä seisoo juna siten, että se estää risteyksen ylittämisen, junaa ei saa lähteä kiertämään. On odotettava, että juna poistuu tasoristeyksestä. Missään olosuhteissa junan vaunujen alta tai väleistä ei saa mennä! Juna voi lähteä yllättäen liikkeelle, jolloin ylittäjät jäävät pyörien alle.

Varoitusvalot

Varoitusvaloissa vilkkuu valkoinen valo, kun junaa ei ole lähistöllä. Junan lähestyessä tasoristeystä alkaa vilkkua punainen valo, ja junan ollessa tasoristeyksessä punainen valo palaa yhtäjaksoisesti. Jos juna on tulossa, ylittäjän täytyy aina antaa junan mennä ensin. Junan vauhtia voi olla vaikea arvioida, eikä ylittäjä voi olla varma siitä, että hän ehtii ylittää radan ennen kuin juna on kohdalla.

Junan ohittaessa tasoristeyksessä odottajien tulee seistä tarpeeksi kaukana radasta, jotta junan ohituksesta ei aiheudu heille vaaraa. Junan mentyä ja ylittäjän varmistuttua siitä, että tulossa ei ole toista junaa, tasoristeys ylitetään ripeästi mutta hätiköimättä. Rautatien ylittäminen on turvallista, kunhan ylittäjät varmistuvat itse ylittämisen turvallisuudesta.

RAUTATIEYMPÄRISTÖSSÄ LEIKKIMINEN JA ILKIVALTA

Laki kieltää oleskelun rautatiealueella

Rautatie ympäristöineen ei ole leikkipaikka, ja luvaton oleskelu rautatiealueella rakenteineen ja rakennuksineen on kiellettyä. Rautatiealueella tarkoitetaan rautatien ja sen liikenteen hoitamiseen tarvittavaa aluetta. Rautatiealue sisältää rata-alueen, jolla tarkoitetaan radan, ratapihan ja niihin välittömästi kuuluvien rakenteiden ja laitteiden vaatimaa aluetta (mm. sähköistysrakenteet ja turvalaitteet). Rautatielain (8.4.2011/304) 85 §:ssä säädetään seuraavaa:

”Joka tahallaan -- liikkuu tai oleskelee asiattomasti ratapiha-alueella, ratalinjalla, rautatiesillalla tai rautatietunnelissa, joka ei ole yleisön käytettävissä, -- on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta, rautatielainsäädännön rikkomisesta sakkoon.”

 

Radalla oleileminen on hengenvaarallista

Raiteilla liikkuva juna on vaarallinen monesta syystä. Nykyiset junat eivät höyryvetureiden lailla puhise kulkiessaan, eikä jatkuvakiskoisilla raiteilla junan pyöristä kuuluva kolina ole kovin suuri. Juna on siis lähes äänetön ja voi siksi lähestyä huomaamatta. Etenkin ratapihoilla, mutta myös raiteilla on lisäksi muistettava, että raiteilla voi olla useita liikkujia. Viereisellä raiteella voi lähestyä juna, jonka alle varomaton kulkija väistää toista junaa.

Turvaetäisyys radasta on useita metrejä!

Myös radan välittömässä läheisyydessä oleskeleminen voi olla vaarallista. Junan alustasta ja pyöristä voi irrota junan kulkiessa esimerkiksi lunta, jäätä ja irtonaisia osia, jotka voivat lentää suurella nopeudella liian lähellä seisovan henkilön päälle. Lisäksi junan kulkiessa syntyvä paine tai imu nostaa radalta ja sen vierestä helposti ilmaan esineitä, kiviä, soraa yms. lennättäen niitä junan ympärille.

Rautatiesillat ja -tunnelit

Rautatiesillat ja -tunnelit ovat paikkoja, joissa luvaton oleskelu on kohtalokasta junan yllättäessä. Silloille ja tunneleihin ei mahdu junan kanssa samaan aikaan muita kulkijoita, eikä niistä pääse pois tarpeeksi nopeasti. Rautatiet siltoineen ja tunneleineen ovat junia varten, eikä ratoja pidä käyttää muuhun liikkumiseen tai leikkipaikkoina.

Rautatieympäristössä vaanii sähkövaara!

Vaunujen katoille tai sähköradan pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista. Esimerkiksi vaunujen lämmityksessä käytetään 1500 voltin sähköjännitettä. Sähkörataverkon ajolangassa on 25 000 voltin suurjännite. Ajolankojen lisäksi sähköradan rakenteissa on myös muita jännitteellisiä osia kannattimissa ja ajojohtopylväissä.

Valokaari-ilmiö

Ajolankojen jännite on niin suuri, että se voi loikata valokaarena 30 cm:n päähän itse langasta, sääolosuhteista riippuen jopa kauemmas. Valokaaren lämpötila saattaa olla jopa 5000 °C, ja osuessaan ihmiseen se aiheuttaa vaikeita ulkoisia ja sisäisiä palovammoja, kehon osien menetyksiä tai kuoleman.

Sähkövaaran lisäksi veturinkuljettaja ei välttämättä ole tietoinen vaunuissa tai niiden ympäristössä leikkivistä lapsista, ja juna voi lähteä yllättäen liikkeelle, jolloin alle jäämisen riski on suuri. On huomattava, että leikkijät eivät välttämättä myöskään huomaa veturia tai sen kuljettajaa, sillä veturi voi olla junan etu- tai peräpäässä.

Ajolankoihin kohdistuva ilkivalta

Turvallisuusasiantuntijoilla on tiedossa tapauksia, joissa ajolankoihin on heitetty esineitä ja ajolankoihin on yritetty koskea kohtalokkain seurauksin. Jos ajolankaan heittää esimerkiksi polkupyörän ketjut tai rautatangon, seurauksena ei välttämättä olekaan jännittävää kipinöintiä, vaan heitetty esine saattaa räjähtää singoten sirpaleita suurella nopeudella joka suuntaan. Esine voi huonolla onnella myös palata bumerangina langasta suoraan heittäjän päälle sellaisella nopeudella, että heittäjä ei ehdi väistää sitä.

Rataosuuksiin ja juniin kohdistuva ilkivalta

Ilkivalta voi aiheuttaa aineellisten vahinkojen lisäksi myös ihmishenkien menetyksiä ja vaarassa ovat usein myös ilkivallan tekijät. Radalle asetetut erilaiset esineet voivat pahimmassa tapauksessa suistaa junan kiskoilta, jolloin junan henkilökunta ja matkustajat sekä paikalle osuvat sivulliset ovat vaarassa. Kiskoille asetetut esineet, kuten kivet ja kolikot voivat myös singota leikkijöiden päälle. Junien heitteleminen kivillä tms. on vaarallista junan henkilökunnalle ja matkustajille ja joskus myös itse heittäjälle, jos heitetty esine kimpoaa junan kyljestä takaisin heittäjän päälle.

Tasoristeysmerkit

Rautatien tasoristeys ilman puomeja	Rautatien tasoristeys, jossa on puomit
Yksiraiteisen rautatien tasoristeys	Kaksi- tai useampiraiteisen rautatien tasoristeys
Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit

Tasoristeysliikennevalot

Rautatien tasoristeys ilman puomeja

Rautatien tasoristeys, jossa on puomit

Yksiraiteisen rautatien tasoristeys

Kaksi- tai useampiraiteisen
rautatien tasoristeys

Rautatien tasoristeyksen lähestymismerkit