Varo sähköä radalla

Ikäluokka: 10–12-vuotiaat

Turvallisuusviesti: Kiipeileminen radan rakenteissa tai junien päällä on hengenvaarallista. Turvaetäisyyden ajolangasta tulee olla vähintään kaksi metriä.

Lapsi saa tietoa sähkön vaaroista rautatieympäristössä. Samalla tullaan tutuiksi käsitteiden suurjännite ja valokaari-ilmiö kanssa. Ohjataan lasta vaarat huomioivaan käyttäytymiseen rautatieympäristössä.

Lapsi oppii

  • että radan yläpuolella olevassa langassa on suurjännite (25 000 V)
  • vertailemaan suurjännitettä ja taloussähköä (230 V), joka sekin on hengenvaarallista, ja yhdistämään vertailutuloksen suurjännitteen vaarallisuuteen
  • suurjännitteen (25 000 V) valokaari-ominaisuuden, eli sähkö voi ”hypätä” langasta; lankaan ei tarvitse (eikä ehdi) edes koskea saadakseen hengenvaarallisen sähköiskun
  • että riittävä turvaetäisyys ajolangasta on vähintään kaksi metriä
  • että radan lähellä ja tasoristeystä ylittäessä täytyy pitää huolta, ettei mikään korkea tai pitkä esine osu lähelle ajolankoja
  • että irrallinen, radan yläpuolella roikkuva (katkennut) ajolanka on edelleen jännitteellinen
  • että esineiden heittäminen ajolankoihin on vaarallista ja laitonta
  • että kiipeileminen radan rakenteissa tai vaunujen päällä on luvattoman oleskelun lisäksi hengenvaarallista suurjännitteen vuoksi.

Materiaali ja välineet

  • kuvia radan sähköosista ja varoituskylteistä (kuvapankki)

Toiminta

Aloita pyytämällä lasta kertomaan, mitä hän tietää sähköstä ja esimerkiksi sähkölaitteista ja niiden käytöstä. Pohtikaa yhdessä keskeisiä näkökulmia, esimerkiksi sähkön vaarallisuutta: ei saa vetää johdosta, sähkölaitteet kylpyhuoneessa jne. Miettikää, missä muualla kuin kotona sähköä esiintyy.

Näytä lapselle radan suurjännitteestä varoittava hengenvaara-kyltti (kuvapankki), ja pohtikaa lapsen kanssa, mihin kaikkeen kuva voisi viitata. Voit ohjata lapsen havainnointia paljastamalla, että kyltti liittyy rautateihin.

Kerro lapselle sähköstä junaradalla: 80 % Suomen raideliikenteestä hoidetaan sähkövedolla, ja rataverkosta yli puolet on sähkörataa. Syitä tähän ovat

  1. taloudelliset syyt (junaliikenne edullisemmaksi)
  2. ympäristöystävällisyys (saaste- ja melupäästöt)
  3. nopeuksien nostaminen (raskas kalusto liikkumaan helpommin + matka-ajan lyhennys).

Kysy lapselta, tietääkö hän kotitaloussähkön jännitteen (230 V). Arvuuttele sen jälkeen, mikä on sähköradan jännite (25 000 V). Keskustelkaa jännite-erosta ja riskien kasvamisesta jännitteen kasvaessa: Jos jo taloussähkön jännite riittää kuolettavaan sähköiskuun, mitä voidaan päätellä sähköradan vaaroista? Miksi junanradan sähköä pitää varoa?

Katselkaa yhdessä kuvia sähköradan rakenteista (kuvapankki), ja pyydä lasta etsimään niistä kohtia, joissa on sähköiskun vaara. Esille olisi hyvä tulla ainakin seuraavat asiat:

  • Jännite ajolangoissa ja muissa niihin liittyvissä rakenteissa (mm. ratajohtopylväät, kannattimet, kääntöorret, junanvaunujen ja veturien katoilla olevat virroitinrakenteet; käytä apuna kuvapankin kuvaa sähköradasta)
  • Kiipeily kielletty: Jos kiipeää esim. junavaunun päälle, ratapylvääseen tai laiturirakennuksen katolle (tai kurkottelee ylikulkusillalta kohti ajolankoja) joutuu liian lähelle ja on hengenvaarassa.
  • Valokaari-ilmiö: Jännite on niin suuri, ettei sähköisku välttämättä vaadi fyysistä kosketusta jännitteiseen rakenteeseen, vaan sähkö ”hyppää” ilmatilan yli ja pyrkii virtapiiriksi asettuneen ihmisen läpi kohti maata. Sähkö on laiska ja etsii aina lyhimmän reitin. → Turvaetäisyys kaikkiin radan rakenteisiin on vähintään kaksi metriä!
  • Kosketusta varottava: On oltava tarkkana, ettei joudu vahingossa kosketuksiin jännitteisten osien kanssa.
    • On oltava valppaana esimerkiksi pitkien esineiden, kuten ongenvavan, kuljettamisessa.
    • Ajolankoihin heitetyt esineet voivat myös toimia virtapiirinä, ne voivat räjähtää vaarallisesti tai singota bumerangina takaisin heittäjän tai sivullisen päälle.

Arvioi, haluatko keskustella lapsen kanssa enemmän sähköiskun seurauksista. Suurjännitteestä johtuvasta sähköiskusta voi vammautua tai kuolla ainakin seuraavin tavoin:

  1. välitön sydänpysähdys iskun sattuessa
  2. vaikeat palovammat, usein sisäiset ulkoisia paljon tuhoisampia
  3. maahan putoamisesta johtuvat vammat (jos esim. kiivetty ratapylvääseen).

Lisäksi valokaaren kirkkaus voi aiheuttaa pysyvän sokeutumisen. Koskettaessa jännitteiseen osaan saattaa syntyä lihaskouristuksia, jotka estävät henkilöä irrottamasta otetta sähkölähteestä.

Kerratkaa säännöt sähkörataympäristössä liikkumiselle:

  1. Sähköradat on varustettu 25 000 V:n jännitteellä – hengenvaara!
  2. Aina on pidettävä vähintään 2 metrin turvaetäisyys radan rakenteisiin.
  3. Muistettava valokaari-ilmiön vaara: sähkö voi ”hypätä”.
  4. Radan rakenteisiin tai vaunujen päälle ei tule missään nimessä kiivetä.
  5. Esineiden heittäminen ajolankoihin on laitonta ilkivaltaa ja vaarallista.

Muistuta lopuksi, että asiaton oleskelu rata-alueella on kielletty laissa.

Voitte syventyä aiheeseen lapsen kanssa vielä keksimällä rautatien sähköiskuista varoittavia iskulauseita, mainospätkiä tai varoituskylttejä. Tai kirjoittakaa uutisjuttu tai tarina läheltä piti -tilanteesta